Vallox 110 SE ilmanvaihtokone, ilmanvaihtokanavien puhdistus, ilmanvaihdon huolto, ilmanvaihtokoneen huolto

Huolla ja puhdista ilmanvaihtokoneesi säännöllisesti

Vallox SE ohjain, huoltomuistutus, ilmanvaihtokanavien puhdistus, ilmanvaihdon huolto, ilmanvaihtokoneen huolto

Huoltomuistutus-merkki (Vallox SE-ohjain)

Uusimmat artikkelit

Ilmanvaihdon huolto-opas

Tämä opas antaa vinkkejä ja neuvoja koneellisen ilmanvaihdon huoltamiseen ja ylläpitoon. Tavoitteenamme on lisätä ihmisten tietoa koneellisesta ilmanvaihdosta, ohjeistaa käyttämään ilmanvaihtoa oikein ja opastaa tekemään tärkeimmät vuosihuollot myös itse. Ohjeiden avulla voit huoltaa ilmanvaihtojärjestelmääsi ja varmistaa sen asianmukaisen toiminnan. Oikein ja säännöllisesti toteutettu ilmanvaihdon huolto auttaa välttämään mahdollisia ongelmia, joita ilmanvaihtojärjestelmän huoltamatta jättäminen voi aiheuttaa.

Erilaisia ilmanvaihtolaitteita on tänä päivänä saatavilla hyvinkin monenlaisia, joten on syytä huomioida, etteivät kaikki ohjeet välttämättä päde kaikkiin eri laitemalleihin. Tästä syystä onkin ensisijaisesti noudatettava laitevalmistajan omia käyttöohjeita.

Tämän oppaan avulla voit oppia lisää ilmanvaihdon huoltamisesta ja varmistaa, että ilmanvaihtojärjestelmäsi toimii asianmukaisesti.

 

Ilmanvaihdon huolto on tärkeä osa kodin ylläpitoa, sekä terveellisen ja miellyttävän sisäilman varmistamista. Koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän huoltamatta jättäminen voi johtaa moniin ongelmiin, kuten huonoon ilmanlaatuun, kosteus- ja homeongelmiin ja energiakustannusten nousuun. Ilmanvaihdon huoltoon kuuluu muun muassa suodattimien vaihto, ilmanvaihtokanavien puhdistus, ilmavirtausten mittaus- ja säätö sekä laitteiden yleinen tarkastus.

Säännöllinen huolto auttaa varmistamaan ilmanvaihtojärjestelmän asianmukaisen toiminnan ja ehkäisemään mahdollisia ongelmia. Huoltotoimenpiteiden avulla voidaan myös parantaa ilmanvaihdon tehokkuutta ja vähentää energiakustannuksia. Muista siis säännöllinen ilmanvaihtokoneen huolto, jotta voit nauttia puhtaasta ja raikkaasta sisäilmasta!

Selvitä toimiiko asuntosi ilmanvaihto oikein tilaamalla maksuton ilmanvaihdon kuntotarkastus.

Ihminen kuluttaa vuorokaudessa jopa 15 000 litraa ilmaa, josta jopa noin 90 prosenttia voi koostua pelkästään sisäilmasta. Puhdas ja toimiva ilmanvaihto edistää merkittävästi hyvinvointiasi, sillä se tuo oleskelutiloihin raikasta ja puhdasta ilmaa sekä poistaa samalla kosteutta ja epäpuhtauksia. Hyvä ilmanvaihto parantaa sisätilojen viihtyisyyttä ja vähentää allergiaoireita. Puhtaassa ilmassa sinun on parempi hengittää, tunnet olosi kevyemmäksi ja energisemmäksi ja mikä tärkeintä jaksamisen kannalta: puhdas ilma auttaa myös nukkumaan paremmin.

Ilmanvaihtokoneen huolto on mahdollista suorittaa itse laitevalmistajan käyttöohjeita noudattaen. Huoltoon liittyvissä asioissa voi olla kuitenkin hyödyllistä käyttää ammattilaisen palveluita, etenkin jos ei ole varma omasta osaamisestaan. Meiltä saat huollon yhteydessä opastusta ja vinkkejä ilmanvaihdon päivittäiseen käyttöön!

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ohjeiden mukaan ammattilaisen on suoritettava kaikki sähkö- ja ohjausjärjestelmään liittyvät korjaukset. Lisäksi ammattilainen osaa valita oikeanlaiset suodattimet ja puhdistaa ilmanvaihtokoneen turvallisesti, tehokkaasti ja asianmukaisesti. Ammattilainen osaa havaita mahdolliset ongelmat ilmanvaihdossa ja korjata ne ennen kuin ne aiheuttavat suurempia vahinkoja tai haittaavat sisäilman laatua. Huollon yhteydessä ammattilainen voi myös suorittaa ilmanvaihtokoneelle kuntotarkastuksen, mikä antaa asiakkaalle tärkeää tietoa mahdollisesti tarvittavista korjaustoimenpiteistä.

Ilmanvaihtokanavien puhdistus ja ilmanvaihdon mittaus ovat huoltotöitä, joihin vaaditaan ammattitaitoa, sekä asianmukaiset työvälineet. Siksi onkin parasta turvautua ammattilaisen apuun, jotta saadaan paras mahdollinen lopputulos. Ammattilainen osaa suorittaa huoltotyöt taitavasti ja tehokkaasti, jolloin ilmanvaihtokanavat puhdistuvat kunnolla ja ilmavirtaukset saadaan mitattua ja säädettyä tarkasti. Tämä takaa, että huollon jälkeen sisäilma on raikasta ja ilmanvaihto toimii suunnitellusti.

Ilmanvaihtokoneen huolto ja sen suodattimien vaihto kannattaa tehdä 2–4 kertaa vuodessa. Vuoden ensimmäinen huollon ajankohta kannattaa ajoittaa kevääseen ennen kuin katu- ja siitepölykausi alkaa ja toinen vaihto kannattaa tehdä syksyllä, jolloin suodattimet ovat voineet kesän jäljiltä likaantua kerääntyneestä siite- ja katupölystä. Näin suosittelee myös Hengitysliitto.  Laitteelle kannattaa tehdä myös kausihuoltoja aina, kun sille on tarvetta. Ideana olisi, ettei suodattimet koskaan pääsisi tukkeutumaan, koska suodattimeen kerääntynyt lika ja pöly heikentää tai voi jopa estää ilmanvaihdon oikean toiminnan!

Huoltoväliin vaikuttavat kohteen käyttö, asukkaiden määrä, eläimet, sijainti ja muut tekijät. Esimerkiksi lähellä oleva työmaa tai vilkas liikenne voivat lisätä suodattimien likaantumista. Joissain ilmanvaihtokoneissa on huoltomuistutus- tai hälytystoiminto, joka auttaa muistuttamaan suodattimien vaihdosta. Tavoitteena on aina pitää suodattimet riittävän puhtaina, jotta ilmanvaihto toimii oikein ja sisäilma pysyy raikkaana ja puhtaana.

Suodattimia valitessa on tärkeää varmistaa, että valitsee ilmanvaihtokoneeseen sopivat suodattimet. Joissain ilmanvaihtokone malleissa käytetään lämmönkestäviä suodattimia, jolloin väärien suodattimien valinnasta vaarana voi olla esimerkiksi suodattimen kuumeneminen ja palovaara. On myös tärkeää varmistaa, että suodattimet vastaavat alkuperäisiä suodattimia mitoiltaan, painehäviöltään sekä suodatusluokaltaan, jotta vältytään ilmanvaihdon ilmavirtausten muutoksilta.

Vääränlaiset suodattimet voivat vaikuttaa ilmanvaihdon ilmavirtauksiin, mikä puolestaan voi aiheuttaa huoneistoon esimerkiksi ylipainetta, jonka tuloksena rakenteisiin kerääntyneen kosteuden myötä aiheutuu kosteusvaurioita. Joissain tapauksissa voi myös ilmanvaihdon uudelleen säätäminen olla tarpeen, jos suodattimet vaihdetaan erilaisiin kuin aikaisemmin käytetyt. Ilmanvaihtokoneisiin löytyy laitevalmistajien omia suodattimia ja ns. tarvikesuodattimia. Ilmanvaihtokoneiden valmistajat suosittelevat pääsääntöisesti käyttämään vain omia, alkuperäissuodattimia, mutta myös tarvikesuodattimet toimivat monissa kohteissa moitteettomasti. Usein alkuperäissuodattimien hinnalla voi saada 2–3 tarvikesuodatinpakettia ja suodattimia voi olla saatavilla myös eri suodatusluokituksilla (esim. G4 karkeasuodatin ja F7 hienosuodatin).

Ilmanvaihtokone tulisi puhdistaa säännöllisesti. Puhdistaminen on monesti helppo tehdä myös itse imuroimalla ilmanvaihtokone ja pyyhkimällä epäpuhtaudet pois kostealla pyyhkeellä. Ilmanvaihtokoneen purkaminen helpottaa puhdistuksen tekemistä, mutta jotkin laitteet voivat olla hieman hankalasti purettavissa. Useimmista laitteista voi itse irrottaa lämmöntalteenottokennon ja mahdollisesti myös puhaltimet, jos niiden sähköt on kytketty irrotettavilla pikaliittimillä. Myös puhaltimien siivekkeisiin kerääntyy ajan saatossa pölyä, mikä voi lisätä puhaltimen äänitasoa, jos puhallin on epätasapainossa ja heikentää niiden tuottamia ilmavirtauksia. Puhaltimien puhdistus tehdään usein ilmanvaihtokanavien puhdistuksen yhteydessä eli sitä ei välttämättä tarvitse itse tehdä joka vuosi, jos tilaa koko ilmanvaihdon puhdistuksen säännöllisesti ammattilaiselta.

Lämmöntalteenottokennon puhdistaminen kannattaa tehdä itse kerran vuodessa. Likaantunut tai tukkeutunut lämmöntalteenottokenno heikentää poistoilman lämmön siirtymistä tuloilmaan ja voi myös heikentää ilmavirtauksia. Lämmöntalteenottokennon voi pestä miedolla pesuaineella suihkussa tai pesuämpärissä. Pesun jälkeen lämmöntalteenottokenno tulisi huuhdella huolellisesti. Lämmöntalteenottokennon pesu kannattaa tehdä hieman lämpimämmillä säillä, esimerkiksi kevään vuosihuollossa, jään muodostumisen estämiseksi tai antaa sen kuivua hyvin ennen sen paikalleen asentamista.

Ilmanvaihtokoneen kondenssivesiputki kannattaa myös tarkastaa, ettei se ole tukkeutunut. Ilmanvaihtokoneen pohjalle voi kaataa hieman vettä ja varmistaa, että vesi poistuu kondenssivesiputken kautta asianmukaisesti. Jos kondenssivesiputki on tukkeutunut, voi tukosta yrittää avata esimerkiksi ohuella vaijerilla tai imeä auki imurilla.

Suodattimien vaihdon yhteydessä on hyvä varmistaa ilmanvaihtokoneen asetukset.

Tarkista ilmanvaihtokoneen kesä- ja talviasetukset. Ilmanvaihtokoneen mallista riippuen, kesä/talvipelti voi toimia automaattisesti tai sen asentoa täytyy vaihtaa käsin. Kesäasento poistaa ilmanvaihdon lämmöntalteenottotoiminnon käytöstä, jolloin poistoilmalla ei enää esilämmitetä asuntoon tulevaa ulkoilmaa, mikä ei tietenkään talvella ole kovin järkevää energiankulutuksen kannalta. Itse tehtävä kesä- ja talviasennon muuttaminen kannattaa tehdä yhdessä suodattimien vaihdon kanssa keväisin ja syksyisin.

Tuloilman jälkilämmitys toimii useimmiten sähkövastuksella tai vesikiertoisella patterilla, mutta kaikissa ilmanvaihtokoneissa tätä toimintoa ei välttämättä ole. Tuloilman lämpötila tulisi säätää noin 15–20°C välille talvea varten ja kesällä säädön voi jättää 0°C. Vesikiertoisen jälkilämmityspatterin kanssa on syytä huomioida jäätymisriski talvella, jos jälkilämmitys ei ole toiminnassa. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että tuloilman lämpötilan tulisi olla pari astetta pienemmällä, kuin asunnon huonelämpötila. Mitä pienemmällä jälkilämmitystä pitää, sitä vähemmän se tietenkin kuluttaa sähköä. Ilmanvaihto voi myös aiheuttaa enemmän vedontunnetta, jos tuloilman lämpötila laskee liikaa. Ilmanvaihdon jälkilämmitystä ei myöskään ole järkevää säätää huonelämpötilaa korkeammaksi, koska sen tarkoitus ei ole lämmittää asuntoa, vaan sitä varten on rakennuksen varsinainen lämmitysjärjestelmä.

Lopuksi on hyvä tarkastaa ilmanvaihtokoneen toiminta. Jos ilmanvaihtokoneen kannessa on turvakytkin, sammuu se itsestään, kun kansi avataan. Turvakytkintä voi painaa pohjaan, kannen ollessa auki, jolloin pystytään varmistamaan molempien puhaltimien toimivan ja lähtevän pyörimään. Jos turvakytkintä ei ole, voidaan ilmanvaihtokone mahdollisesti käynnistää sen omasta ohjaimesta tai varmistaa ilman liikkuvan tulo- ja poistoilmaventtiileissä ilmanvaihtokoneen ollessa käynnissä. Ilmavirtaus pitäisi pystyä selkeästi tuntemaan kädellä kokeilemalla, varsinkin jos ilmanvaihtokone on täydellä teholla. Poistoilman imua voi kokeilla myös kuuluisalla paperitestillä, mutta tämä ei välttämättä toimi tiloissa, joihin on säädetty pienempi ilmavirtaus, kuten esimerkiksi vaatehuone tai varasto. Näillä keinoilla pystyt varmistamaan, että molemmat puhaltimet ainakin liikuttavat ilmaa edes jossain määrin. Varmin keino on kuitenkin tehdä ilmanvaihdon mittaukset, jos ilmanvaihdon toiminta yhtään epäilyttää!

Yleisimmin vaihdettavia ns. kuluvia osia ilmanvaihtokoneissa ovat puhaltimet, joille niiden valmistajat ilmoittavat noin 10 vuoden käyttöiän. Puhaltimien äänitaso lisääntyy usein ajan saatossa, kun laakerit kuluvat ja puhallin voi myös hyytyä, jolloin se menettää tehoaan. Tästä syystä molemmat puhaltimet tulisi vaihtaa samanaikaisesti (ainakin vanhemmat) ja tehdä ilmanvaihdon mittaus- ja säätötyö, jotta varmistutaan ilmanvaihdon toimivan suunnitellusti.

Rakennuksen ilmanvaihtopiirustuksista selviää suunnitellun ilmanvaihdon ilmavirtaukset ja mahdollisesti myös merkintä suositellusta normaalikäytön nopeudesta. Varminta tosin on tarkastaa ilmanvaihdon mittauspöytäkirjasta, millä nopeudella suunniteltu ilmanvaihto on saatu toteutumaan. Ihmiset kokevat koneellisen ilmanvaihdon päivittäisessä käytössä kukin hieman eri tavalla, joten viime kädessä ilmanvaihdon nopeus tulisi säätää omaan asumiskäyttöön ja mieltymyksiin sopivaksi. Tärkeintä on, että sisäilma pysyy raikkaana ja märkätilat kuivuvat käytön jälkeen riittävän nopeasti. Lue myös vinkkejä ilmanvaihdon energiankulutuksen pienentämiseksi.

Ilmanvaihtoventtiilit tulisi myös puhdistaa säännöllisesti. Tämäkin työvaihe tehdään monesti ilmanvaihtokanavien puhdistuksen yhteydessä, mutta joissain tapauksissa se voi olla tarpeen tehdä myös itse useammin, jos venttiilit likaantuvat nopeasti. Tärkeintä ilmanvaihtoventtiilien puhdistuksessa on huomioida, ettei venttiilien säätöasentoja muuteta, sekä niiden laittaminen takaisin samaan paikkaan, mistä se on irrotettu. Jokainen ilmanvaihtoventtiili on säädetty omaan säätöasentoonsa, joten niitä ei saa sekoittaa eri paikkoihin, vaikka ne olisivatkin muuten samanlaisia keskenään! Joissakin venttiileissä säätöasennon muuttaminen tapahtuu teippaamalla reikiä umpeen tai käyttämällä magneettinauhaa, jolloin niiden puhdistuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota, ettei teipit irtoa tai magneettinauhat liiku puhdistuksen yhteydessä.

Tilat, joissa on merkittäviä sisäisiä kosteuskuormia (esim. asuinhuoneistot, pesutuvat ja kuivaushuoneet), suunnitellaan ulkoilmaan nähden lievästi alipaineisiksi, jotta kostea sisäilma ei pääse tunkeutumaan rakenteisiin, eikä rakenteista myöskään kulkeudu epäpuhtauksia sisäilmaan liian suuresta alipaineesta johtuen. Rakennuksen paineeseen vaikuttaa mm. sääolosuhteet, lämpötila- ja korkeuserot, ilmanvaihtojärjestelmän ja sen suodattimien kunto eli säännöllinen huolto on erittäin tärkeää. Vanhemmat rakennukset eivät usein ole läheskään yhtä tiiviiksi rakennettu, kuin tämän päivän, joten vanhemmissa rakennuksissa hieman suuremmatkin paine-erot voivat tasaantua käyttäjän huomaamatta rakenteiden läpi. Talvella tämän voi huomata esimerkiksi lisääntyneenä vedontunteena. Uudemmat rakennukset taas ovat jo sen verran tiiviimpiä, että pienempikin paine-ero voi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi tulisijojen käytössä (takka ei vedä), jolloin savua, noen tai jopa viemärin hajua tulee sisäilmaan. Viemärin hajua voi tulla sisätiloihin myös, jos vesipisteiden hajulukot ovat vähäisestä käytöstä johtuen päässeet kuivumaan, jolloin niihin kannattaa lisätä hieman vettä.

Raitisilmakanavaan ei saa asentaa verkkoa, jonka silmäreiät ovat alle 1 cm² kokoiset. Liian tiheä verkko ulkoilmasäleikössä tukkeutuu nopeasti ja voi sotkea koko ilmanvaihdon toiminnan. Jos ilmanvaihtokone ei saa imettyä ulkoilmaa esteettömästi, ei se myöskään pysty kunnolla puhaltamaan tuloilmaa asuntoon ja tästä syystä asuntoon aiheutuu liian suuri alipaine poistoilmavirtausten toimiessa samaan aikaan normaalisti. Ajatuksena hyttysverkko voi kuulostaa hyvältä vaihtoehdolta, kun ilmanvaihtokoneen suodattimet eivät likaannu yhtä nopeasti, mutta sen puhdistamisesta olisi pidettävä erittäin tarkasti huolta. Jotkin tiheämmät ulkoilmasäleiköt voivat myös vastustaa raitisilmavirtausta, varsinkin pienemmissä ilmanvaihtokanavissa. Mikäli vaihdat itse ulkoilmasäleikön, muista irrottaa hyttysverkko uudesta ulkoilmasäleiköstä. Ilmanvaihdon mittaus- ja säätötyö voi olla myös tarpeen tehdä tämän jälkeen, jos vanha ulkoilmasäleikkö on rajoittanut ilmanvaihtokoneen raitisilmavirtausta merkittävästi.

Liesituulettimen omia rasvasuodattimia tulisi pestä säännöllisesti, koska niihin kerääntyvä rasva ja pöly voi tukkia ne, jolloin ruuanlaitosta syntyvät käryt eivät enää poistu kunnolla, vaan leviävät sisäilmaan. Rasvasuodattimet on helpointa pestä astianpesukoneessa säännöllisesti, mutta pahasti tukkeutunutta rasvasuodatinta voi joutua liottamaan ja pesemään useampaan kertaan rasvanpoistoaineella. Keittiön rasvakanavan puhdistus suoritetaan usein ilmanvaihtokanavien puhdistuksen yhteydessä.

Oikein toimivan koneellisen ilmanvaihdon ei tavallisesti pitäisi aiheuttaa ylimääräistä päänvaivaa tulisijojen käytön yhteydessä. Koneelliset tulo jo poistoilmajärjestelmät tulisi olla säädettynä vain lievästi alipaineiseksi ja koneellisissa poistoilmajärjestelmissä korvausilmaa pitäisi tulla riittävästi asuntoon korvausilmaventtiilien kautta. Ongelmia voi tosin aiheuttaa, jos esimerkiksi keittiön erillistä liesituuletinta käytetään samanaikaisesti, kun tulisijaa ollaan vasta sytyttämässä, jolloin tulisija ei tahdo vetää kunnolla tai puskee savunhajua tai savua sisälle. Liesituulettimen käyttöä tulisijan sytyttämisvaiheessa tulisi siis välttää, mutta kun tulisija on saatu kunnolla syttymään ja hormi hieman lämpenemään, voidaan usein liesituuletintakin käyttää ainakin pienemmillä nopeuksilla.

Kohteista, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto- tai painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä, löytyy usein myös korvausilmaventtiileitä. Näissäkin on monesti jonkinlaiset suodattimet, joita suositellaan vaihdettavaksi vuosittain tai tarpeen mukaan. Suodattimien vaihdon yhteydessä myös korvausilmaventtiilit olisi hyvä puhdistaa ja tarkastaa niiden toiminta.

Korvausilmaventtiileitä pidetään pääsääntöisesti kesällä enemmän auki ja talvella ne säädetään hiukan pienemmälle. Korvausilmaventtiileitä ei kuitenkaan saisi koskaan sulkea kokonaan tai tukkia! Mikäli ulkoilma ei pääse sisään korvausilmaventtiilien kautta, voi se kulkeutua sisäilmaan rakenteiden läpi, tuoden samalla epäpuhtauksia rakenteista sisäilmaan. Ulkoilma on luonnollisesti talvella paljon sisäilmaa kylmempää, mikä voi aiheuttaa vedontunnetta korvausilmaventtiilien läheisyydessä. Vetoa voi ennaltaehkäistä säätämällä koneellisen poistoilmanvaihdon nopeutta pienemmälle säiden kylmetessä ja/tai säätämällä korvausilmaventtiilit pienemmälle. Muistathan tehostaa ilmanvaihdon nopeutta hetkeksi esimerkiksi märkätilojen käytön jälkeen, varsinkin jos ilmanvaihtoa pidetään talvella tai jatkuvasti pienellä nopeudella.

Vanhemmista kohteista voi myös puuttua erilliset korvausilmaventtiilit kokonaan, jolloin ulkoilman siirtyminen on jätetty ulkorakenteiden (ikkunat, ulko-ovet) vuotojen varaan. Jos korvausilmaventtiileitä lisätään jälkikäteen, kannattaa ne asentaa ns. puhtaisiin tiloihin (esim. MH, OH) jonkin lämmönlähteen läheisyyteen (esim. sähköpatteri ikkunan alla) ja riittävän korkealle, jolloin sisäilman lämpimämpi ilma katon rajassa sekoittuu ulkoilmaan ja vähentää vedontunnetta. Markkinoilta löytyy tänä päivänä myös automaattisesti säätyviä ja lämmityksellä varustettuja korvausilmaventtiileitä (esim. Velco ja Mobair).

MV Ilmanvaihto Oy auttaa mielellään kaikissa asuntosi ilmanvaihtoon liittyvissä asioissa!

HALUAN TARJOUKSEN ILMANVAIHDON HUOLTOTÖISTÄ
Enervent Pandion Ilmanvaihtokone, ilmanvaihtokanavien puhdistus, ilmanvaihdon huolto, ilmanvaihtokoneen huolto