PALVELUT
Asiantuntevaa ja luotettavaa palvelua
Asiantuntevaa ja luotettavaa palvelua
Ilmanvaihtokanavien puhdistuksen ajaksi ilmanvaihtojärjestelmä alipaineistetaan, jotta saadaan ilmanvaihtokanavista harjauksen yhteydessä irronnut pöly imettyä pois järjestelmästä.
Kun ilmanvaihtojärjestelmä on alipaineistettu, puhdistetaan ilmanvaihtokanavat käyttämällä harjakonetta ja harjallista taipuisaa akselia. Samalla ilmanvaihtokanaviston pölyt imetään pois ilmanvaihtojärjestelmästä. Joissain tapauksissa alipaineistuksessa voidaan käyttää järjestelmän omaa puhallinta, mutta tarvittaessa käytetään erillistä alipaineistajaa. Riittävä imu puhdistuksen aikana on tärkeää hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi!
Rasvakanavaan kertynyt rasva ja pöly voi aiheuttaa paloturvallisuusriskin koko rakennukselle.
Keittiön rasvakanava voi olla kytketty asunnon ilmanvaihtokoneeseen tai erilliseen katolla olevaan poistoputkeen (huippuimuri katolla tai liesituuletin omalla puhaltimella). Keittiössä voi myös olla vain aktiivihiililiesituuletin, joka puhaltaa suodatetun ilman takaisin sisäilmaan.
Rasvakanava voidaan puhdistaa joko harjaamalla liesikuvulta käsin tai mikäli liesituulettimen puhallin estää pääsyn rasvakanavaan, voidaan harjaus mahdollisesti suorittaa myös katolla olevan poistoputken kautta. Katon kautta harjatessa poistoputkeen on tietenkin oltava turvallinen ja esteetön pääsy.
Ilmanvaihtokanavien puhdistuksen yhteydessä voidaan tuloilmakanaviin suihkuttaa desinfiointiainetta. Normaalitilanteessa ilmanvaihtojärjestelmään ei pääse kertymään mikrobeja yms., jos ilmanvaihto toimii oikein ja ilmanvaihtokanaviin ei pääse kerääntymään kosteutta. Desinfioinnin voi toki suorittaa myös ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä, mutta tarve sille on yleensä vasta kun on ensin todettu ilmanvaihtokanavissa olevan jotain sinne kuulumatonta.
Desinfiointiaineiden käyttö puhdistuksessa ei ole normaalipuhdistuksessa tarpeen (Hengitysliitto).
Ilmanvaihtokanavien puhdistuksen yhteydessä myös ilmanvaihtokone puhdistetaan ja samalla tehdään sen kuntotarkastus. Vaihdettavia ns. kuluvia osia ovat esimerkiksi ilmanvaihtokoneen puhaltimet, joille niiden valmistajat ilmoittavat noin 10 vuoden odotettua käyttöikää.
Olemme myös valtuutettu Enervent huoltokumppani.
Ilmanvaihtoventtiilit vaativat myös säännöllistä puhdistusta, koska niihin kerääntyy pölyä ja rasvaa ajan saatossa. Pöly voi tukkia ilmanvaihtoventtiilin, jolloin myös ilmanvaihtoventtiilin läpi kulkevat ilmavirtaukset voivat muuttua, eikä ilmanvaihto enää välttämättä toimi suunnitellusti. Muista varoa muuttamasta venttiilin säätöasetuksia, jos puhdistat ilmanvaihtoventtiileitä itse!
Ilmanvaihdon suodattimet tulisi vaihtaa 2–4 kertaa vuodessa tarpeen mukaan. Tarkoitus olisi vaihtaa suodattimet ennen kuin ne ovat tukossa, koska tukkeutuneet suodattimet voivat estää ilmaa virtaamasta suunnitellusti ilmanvaihtokoneen tai korvausilmaventtiilien läpi. Tukossa olevien suodattimien takia koko ilmanvaihdon tasapaino voi myös olla pielessä, jos ilma ei pääse liikkumaan esteettömästi!
Lisää tietoa ilmanvaihtokanavien puhdistuksesta löydät artikkeleista.
myös lopputarkistusmittaukset (SULVI-pätevyys)
Ilmanvaihtojärjestelmän mittaus ja tasapainotus on toimivan ilmanvaihdon perusta.
Ilmanvaihdon ilmavirtaukset mitataan venttiilikohtaisesti virtausmittarilla ja säädetään ilmanvaihtosuunnitelmien mukaisiksi. Mittauspöytäkirjaan merkitään mittaustulokset l/s (litra/sekunti). Mittaukseen käytettävä mittalaite tulee olla kalibroitu valmistajan ohjeiden mukaisesti. Meiltä löytyy myös SuLVI:n IV-mittauksen pätevyys!
Paine-eromittaus on tarkempi mittaustapa ja se vaaditaan esimerkiksi uudiskohteissa lopputarkastusta varten. Paine-eromittaukset suoritetaan myös venttiilikohtaisesti ja säädetään ilmavirtaukset ilmanvaihtosuunnitelmien mukaisiksi. Lopuksi tarkastetaan asunnon lopullinen alipaine mittaamalla rakennuksen vaipan yli paine-ero. Mittauspöytäkirjaan merkitään kaikki vaadittavat tiedot mittaustuloksista eli mittauspöytäkirja on myös kattavampi kuin virtausmittauksissa (suunnitellut arvot, venttiili tyyppi, venttiilin avaus, k-kerroin, l/s, paine).
Mahdolliset rakenteelliset ongelmat tai tukokset ilmanvaihtokanavistossa huomataan usein niiden harjausta tai ilmanvaihdon mittaus- ja säätötöitä tehdessä. Pieniä vuotoja tai ylimääräisiä painehäviöitä voi tosin olla vaikea löytää, jolloin ensisijaisesti ilmanvaihtokanaviston kunto olisi syytä tarkistaa tarkoituksenmukaisella tarkastuskameralla. Tarkastuskameran käyttö on suositeltavaa, jos epäillään kanavistossa olevan esimerkiksi vuoto, tukos tai halutaan tarkastaa ilmanvaihtokanavien puhdistuksen tarve. Joskus ilmanvaihtokanaviin myös päätyy huomaamatta jotain sinne kuulumatonta jo rakennusvaiheessa tai ilmanvaihtojärjestelmän muutostöiden aikana.
Ilmanvaihtokoneiden tekninen käyttöikä on noin 20–30 vuotta.
Ilmanvaihtokanavat ovat yleensä pitkäikäisempiä, jos ne on pidetty puhtaana ja sopivat vastaamaan uuden ilmanvaihtokoneen tarpeita. Ilmanvaihdon energiakorjauksessa on tärkeää varmistaa hallittu tuloilman saanti ja hyvä lämmöntalteenotto. Lämmöntalteenottojärjestelmät yleistyivät 1980-luvulla, joten vanhempien laitteiden uusiminen voi olla järkevää.
Vanhoissa ilmanvaihtokoneissa vuosihyötysuhteet olivat yleensä noin 30 %, kun nykyaikaisilla ilmanvaihtokoneilla päästään jopa yli 80 % vuosihyötysuhteisiin. Ilmanvaihtokanavat kannattaa myös puhdistaa ilmanvaihtokoneen vaihtamisen yhteydessä!
Nykyään lähes kaikkiin taloihin asennetaan koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Ilmanvaihtojärjestelmään voidaan myös liittää sähköllä tai maapiirillä toimiva ilmanvaihdon esilämmitys ja maapiirillä voidaan myös viilentää kesällä. Ilmanvaihdon viilennys täytyy ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa, koska se vaatii tuloilmakanaviston eristämisen myös lämpimissä tiloissa. Uudiskohteen ilmanvaihtokanavat kannattaa myös puhdistaa ennen käyttöönottoa eli tehdä ns. rakennuspölypuhdistus!
Ilmalämpöpumpun puhdistus sisältää sisä- ja ulkoyksikön kotelon, kennoston ja suodattimien puhdistuksen sekä ilmalämpöpumpun kuntotarkastuksen.